Rogerio dos Santos. Lic. CSH
Administrador Postu Administrativu Liquica

————————————–

POSTO ADMINISTRATIVO LIQUICA

Posto Administrativo Liquiça hanesan komponente ida husi estrutura Autoriedade Municipal Liquiça, lokaliza iha centru Cidade Liquiça. Geografikamente, Posto ida ne’ebe nia area kiik liu husi Posto Administrativo Bazartete no bo’ot liu Postu rua seluk ne’ebe ejisti, Maubara no Loes. Distância Posto Administrativo Liquiça ba kapital Dili ho 36 km, ba Bazartete 25 km , Maubara 15 km, no 43 km ba Posto Administrativo Loes.
Husi total populasaun ne’ebe iha, maioria hala’o nia moris hanesan Agricultor, pescador, Negociantes no balun hala’o knar hanesan Funcionáriu públiku no trabalhadores iha kompanhia no organizasaun naun governamental.



Hare ba kondisaun povu nia moris iha areas rurais hanesan iha Sukus no Aldeias, depende liu ba area agricula no pescas hatudu katak, seidauk bele fo moris diak ba povu tamba area rua ne’e [Agricula no Pesca] seidauk fo resultadu produtu ne’ebe diak hodi hasae krecimentu ekonomiku povu nian loro-loron. Situasaun ida ne’e ejiji komponente hot-hotu, liu-liu Ministerio Agricultura no Pesca, hodi hare nia politika hodi fo atensaun ba area refere hodi hasae produsaun ho kualidade diak hodi kompete iha merkadu.

Hare mos husi area geografika no topografiku Posto Administrativo Liquiça nia area, risku ba desastre naturais. Husi Suku hitu [7] ne’e, tinan-tinan afetada husi desastre naturais hanesan ; Rai monu, rai halai, udan, mota no anin sobu no estraga povu nia uma no plantasaun. Alem de lori estragus ba populasaun nia uma no plantasaun, rai monu ka rai halai fo impaktu ba estrada ne’ebe hatudu iha area Dato [Ebenu], area Açumano [Pahata no Estupa], area Leotala no area Hatuquessi (Nunubrihati). Situasaun geral no karakteristika Posto Administrativo Liquiça, ami deskreve hanesan tuir mai ne’e :


 


A. ISTORIA, ETIMOLOGIA NO ORIGEM POSTU ADMINISTRATIVU LIQUICA
Lia fuan Liquica nia origem no naran ne’e mai husi lia fuan Tokodede ne’ebe komformi nia Istoria haktuir husi ema lia nain ka orador gentilico iha Liquica rasik hamosu versaun tolu hanesan tuir mai:
1. Versaun Primeiru hateten katak iha tempu uluk, Portugues sira ho komunidade lokal (Tokodede oan sira) hahu hamos kanto/ parte ida iha Liquica aktual para atu
establece/hatur cidade/halo villa. Fatin ne’e, antes ailaran tuan, kuandu hamos sai morin, roman no nakloke, hare iha tiha “Mudanca”, entaun Portugues sira husu ba komunidade lokal “Mudanca” iha lia fuan tokodede naran saida? Komunidade lokal la komprende lia fuan “Mudanca”, entaun Portugues sira uza linguagen de Gestu ho liman “ fila sira nia liman laran/tanen, entaun komunidade lokal foin kompriende, sira dehan “Likis Aá” katak muda ka iha mudanca. E ikus mai fatin ne’ebe sira hamos tiha ona ne’e sira bolu “Likis Aa” katak fatin ne’e muda an, naroman los no ikus mai Portugues sira pronuncia fali ho lian “Liquica;

2. Enkuantu Segunda versaun haktuir katak lia fuan “Liquica” mai husi lian Tokodede ne’ebe kompostu husi lia fuan rua : “ Likiki” + “Sao” “Likiki” signifika manu Makikit no “sao” signifika nia knu’uk. Hori uluk iha vila aktual Liquica, ema la hela ida, maibe fatin ne’e uluk hanesan deit fatin pasagem no fatin ne’e ai hale barak ne’ebe fo mahon ba ema, iha ai Hale tutun ne’e iha manu makikit nia knu’uk barak, tamba ne’e maka ema sepre dehan fatin ne’e “Likisau” katak manu makikit nia knu’uk no ikus mai Portugues sira pronunsia tiha ho lia fuan Liquica.

3. Iha ultimu versaun haktuir katak liquica mai husi lia fuan “Likusaen” ne’ebe tuir istoria haktuir katak uluk Liquica ne’e refere ba ema etniku Tokodede ka Lekede. Etniku ida ne’e hela parte likisan – Maubara no Baraitutu ka Bazartete, ida ne’e, iha parte Ermera. Tuir ema uluk haktuir katak Likisa Maubara fatin liurai Likisa hela ba no tuir ema balun dehan katak liurai Likisan mai husi Suai Camnasa no foho Ramelau. Iha funu ida entre ema Tetum Wehali no likisan, ema likisan lakon ho nune’e sira muda mai hela fali iha rai Likuisaen Maubara no ikus mai hamosu lia fuan Likisan ne’ebe ikus mai ho lian Portugues Pronuncia tiha fali Liquica. (Liv.PEDD,pag,2)
Iha ukun an governu tranzisaun halao governasaun hodi kontinua nafatin estrutra governasaun nebe monta iha Regime Indonesia ne’ebe ho munisipio 13 no liquica sai nafatin munisipio ida ho nia Postu Administrativu 3, Postu Administrativu Liquica, Maubara, Bazartete. Iha tranzisaun ne’e hahu ho naran ofecial ligasaun nebe lidera husi Sr. Lucas Serrão Lopes husi tinan 2000-2001, hafoin muda ba fali kordenador Sub Distritu lidera husi Sr. Augostu Leto Mone husi tinan 2001-2003. Hafoin Restaurasaun iha 20 de Maio 2002 naran fali Sub Distrtu nebe lidera husi Sr. Vicenti Leco, durante tinan 2003-2008 truka fali husi Mateus de Fatima Luan, husi tinan 2008-2012 muda fali ba Sr. Renatu Nunes Sarrão husi tinan 2012-2016 komesa fali iha tinan 2016 too 2021 troka fali ba Sr. Rogerio dos Santos, Lic. CSh. Iha 2021 too 2024 Administrasau Postu Administrativu Liquica lidera fali husi Sr. Albertu Rosa Gomes. 2024 hetan fali nomeasaun ka konfiaca husi nonu Governasaun lideradu husi Primeru Ministro Xanan Gusmao hodi noema fali Sr. Rogerio dos Santos, Lic CSH. Fila hikas nudar mandatu ba Daruak.

 


B. AREA GEOGRAFIKA
Posto Administrativo Liquiça ho nia area geografika 98,66 Km² tuir dadus Sensus Uma Kain 2010. Dadus ne’ebe regista iha antes ho nia superficie 91 Km² maibe, iha levantamentu dadus 2023 laiha mudansa ne’ebe indika iha tabela.


TOPOGRAFIKU
Baseia ba topografiku hatudu katak, Posto Administrativo Liquiça 85 % nia area lokaliza iha foho. Karakterístiku foho domina iha área tomak hahu husi parte leste, norte no oeste. Area tetuk iha deit 15 % ne’ebe aliña iha parte sul [tasi ibun], kapital Municipio.


D. DIVIZAUN FRONTEIRA
Divizaun fronteira Posto Administrativo Liquiça mak hanesan tuir mai ne’e :
• Parte Sul ho Tasi
• Parte Norte ho Posto Administrativo Loes.

• Parte Leste ho Posto Administrativo Bazartete.
• Parte Oeste ho Posto Administrativo Maubara no Loes.


E. DIVIZAUN ADMINISTRATIVA
Administrativamente Posto Administrativo Liquiça kompostu husi :
• Suku hitu [7]
• Aldeia tolu nulu resin sia [39]


 

© 2025 Administration Municipalitu of Liquiçá