Rogerio dos Santos. Lic. CSH
Administrador Postu Administrativu Liquica

POSTO ADMINISTRATIVO LIQUICA

Posto Administrativo Liquiça hanesan komponente ida husi estrutura Autoridade Municipal Liquiça, lokaliza iha sentru Cidade Liquiça. Geografikamente, Posto ida ne’e nia área kiik liu husi Posto Administrativo Bazartete no bo’ot liu Postu rua seluk ne’ebé ejisti, Maubara no Loes. Distância Posto Administrativo Liquiça ba kapital Dili ho 36 km, ba Bazartete 25 km , Maubara 15 km, no 43 km ba Posto Administrativo Loes.
Husi total populasaun ne’ebé iha, maioria hala’o nia moris hanesan agricultor, peskadór, negosiante no balun hala’o knar hanesan funsionáriu públiku no traballadór iha kompanhia no organizasaun naun governamentál.



Hare ba kondisaun povu nia moris iha área rurál hanesan iha Sukus no Aldeias, depende liu ba área agríkula no peskas hatudu katak, seidauk bele fó moris di’ak ba povu tanba área rua ne’e [Agrikultura no Peska] seidauk fó rezultadu produtu ne’ebé di’ak hodi hasae krecimentu ekonómiku povu nian loro-loron. Situasaun ida ne’e ejiji komponente hotu-hotu, liu-liu Ministerio Agricultura no Pesca, hodi hare nia politika hodi fo atensaun ba area refere hodi hasae produsaun ho kualidade diak hodi kompete iha merkadu.

Hare mos husi area geografika no topografiku Posto Administrativo Liquiça nia area, risku ba desastre naturais. Husi suku hitu [7] ne’e, tinan-tinan afetada husi desastre naturais hanesan rai monu, rai halai, udan, mota no anin sobu no estraga povu nia uma no plantasaun. Aleinde lori estragus ba populasaun nia uma no plantasaun, rai monu ka rai halai fo impaktu ba estrada ne’ebe hatudu iha area Dato [Ebenu], area Açumano [Pahata no Estupa], area Leotala no area Hatuquessi (Nunubrihati). Situasaun geral no karakteristika Posto Administrativo Liquiça, ami deskreve hanesan tuir mai ne’e:



A. ISTORIA, ETIMOLOGIA NO ORIGEM POSTU ADMINISTRATIVU LIQUICA
Liafuan Liquica nia orijin naran ne’e mai husi liafuan Tokodede ne’ebe komformi nia istoria haktuir husi ema lia nain ka orador gentilico iha Liquica rasik hamosu versaun tolu hanesan tuir mai:
1. Versaun Primeiru hateten katak iha tempu uluk, Portugues sira ho komunidade lokal (Tokodede oan sira) hahu hamos kanto/parte ida iha Liquica aktual para atu
Establece/Hatur cidade/Halo Villa. Fatin ne’e, antes ailaran tuan, kuandu hamos sai morin, roman no nakloke, hare iha tiha “Mudanca”, entaun Portugues sira husu ba komunidade lokal “Mudanca” iha lia fuan tokodede naran saida? Komunidade lokál la komprende liafuan “Mudansa”, entaun Portugés sira uza linguajen de jestu ho liman “fila sira-nia liman laran/tanen”, entaun komunidade lokál foin komprende, sira dehan “Likis Aá”, katak muda ka iha mudanca. E ikus mai fatin ne’ebe sira hamos tiha ona ne’e sira bolu “Likis Aa” katak fatin ne’e muda an, naroman los no ikus mai Portugues sira pronuncia fali ho lian “Liquica;

2. Enkuantu Segunda versaun haktuir katak liafuan “Liquica” mai husi lian Tokodede ne’ebé kompostu husi liafuan rua: “Likiki” + “Sao”. “Likiki” signifika manu Makikit no “sao” signifika nia knu’uk. Hori uluk iha vila atual Liquica, ema la hela ida, maibé fatin ne’e uluk hanesan de’it fatin pasajem no fatin ne’e ai hale barak ne’ebé fó mahon ba ema, iha ai hale tutun ne’e iha manu makikit nia knu’uk barak, tanba ne’e maka ema sempre dehan fatin ne’e “Likisau” katak manu makikit nia knu’uk, no ikus mai Português sira pronunsia tiha ho liafuan Liquica.

3. Iha versaun ikus nian haktuir katak Liquica mai husi liafuan “Likusaen” ne’ebé tuir istória haktuir katak uluk Liquica ne’e refere ba ema etniku Tokodede ka Lekede. Etniku ida ne’e hela parte likisan – Maubara no Baraitutu ka Bazartete, ida ne’e, iha parte Ermera. Tuir ema uluk haktuir katak Likisa Maubara fatin liurai Likisa hela ba no tuir ema balun dehan katak liurai Likisan mai husi Suai Camnasa no foho Ramelau. Iha funu ida entre ema Tetum Wehali no likisan, ema likisan lakon ho nune’e sira muda mai hela fali iha rai Likuisaen Maubara no ikus mai hamosu liafuan Likisan ne’ebé ikus mai ho lian Portugés pronunsia tiha fali Liquica. (Liv.PEDD, pag. 2)
Iha ukun an governu tranzisaun halao governasaun hodi kontinua nafatin estrutura governasaun nebe monta iha Regime Indonesia ne’ebe ho munisipio 13 no Liquica sai nafatin munisipio ida ho nia Postu Administrativu 3, Postu Administrativu Liquica, Maubara, Bazartete. Iha tranzisaun ne’e hahú ho naran ofisiál ligasaun ne’ebé lidera husi Sr. Lucas Serrão Lopes husi tinan 2000-2001, hafoin muda ba fali kordenadór Sub Distritu lidera husi Sr. Augostu Leto Mone husi tinan 2001-2003. Hafoin Restaurasaun iha 20 de Maio 2002, naran fali Sub Distritu nebe lidera husi Sr. Vicenti Leco, durante tinan 2003-2008 truka fali husi Mateus de Fatima Luan, husi tinan 2008-2012 muda fali ba Sr. Renatu Nunes Sarrão husi tinan 2012-2016 komesa fali iha tinan 2016 too 2021 troka fali ba Sr. Rogerio dos Santos, Lic. CSh. Iha 2021 too 2024 Administrasaun Postu Administrativu Liquica lidera fali husi Sr. Albertu Rosa Gomes. 2024 hetan fali nomeasaun ka konfiansa husi nonu Governasaun lideradu husi Primeru Ministru Xanan Gusmao hodi nomea fali Sr. Rogerio dos Santos, Lic. CSH. Fila hikas nudar mandatu ba Daruak.

 


B. AREA GEOGRAFIKA
Posto Administrativo Liquiça ho nia área geográfika 98,66 km² tuir dadus Sensus Uma Kain 2010. Dadus ne’ebé rejista iha antes ho nia superfísie 91 km², maibé iha levantamentu dadus 2023 laiha mudansa ne’ebé indika iha tabela.


TOPOGRAFIKU
Baseia ba topografia hatudu katak, Posto Administrativo Liquiça 85 % nia area lokaliza iha foho. Karakterístiku foho domina iha área tomak hahú husi parte leste, norte no oeste. Area tetuk iha deit 15% ne’ebe aliña iha parte sul [tasi ibun], kapital Municipio.


D. DIVISAUN FRONTEIRA
Divizaun fronteira Posto Administrativo Liquiça mak hanesan tuir mai ne’e :
• Parte Sul ho Tasi
• Parte Norte: Posto Administrativo Loes.

• Parte Leste: Posto Administrativo Bazartete.
• Parte Oeste ho Posto Administrativo Maubara no Loes.


E. DIVISIÓN ADMINISTRATIVA
Administrativamente Posto Administrativo Liquiça kompostu husi :
• Suku hitu [7]
• Aldeia tolu nulu resin sia [39]


Igreja São João de Brito Liquiçá
Uma Liquiçá Dailor

© 2026 Administração Município de Liquiçá